lasa.fi - Keskustelualue

Tässä hieman alustavaa tietoa kurssilla käytävästä aseentoon liittyvistä asioista. Eli ne ampujat, jotka ovat jo aiemmin harjoitelleet toiminta-ammuntaa, voivat hieman käydä läpi noita juttuja omalta kohdaltaan, muille tämä muistilistaksi tulevaa varten - vastatkaa kyselyyn vasta harjoitusten jälkeen.

Asento ja ote aseesta

Yleisimmät virheet tulevat käsien väärästä paikasta, jännityksestä ja ylävartalon väärästä asennosta/jännityksestä. Sama asento ei sovellu kaikille, mutta kannatta tunnustella kaikkia vaihtoehtoja. Eri asennoista oli juttua siinä jaetussa monisteessa.

Opettamassamme asennossa tarkista, että:
· pää on suorassa, ei kääntyneenä aseen puolelle tai liikaa eteen
· olkapäät rentona, kuten muutkin vartalon osat – helppo tarkistaa ottamalla syvään henkeä
· polvet rentoina, ei koukussa mutta ei suoranakaan
· paino jaloilla aavistuksen päkiöillä, ei kantapäillä – asento ei saa muuttua kuitenkaan liian etukumaraksi
· perse ei mene liian taakse
· kädet eivät ole aivan suoraksi lukittuna
· kyynärpäät eivät osoita alas vaan pikemminkin sivuille
· vahvempi käsi mahdollisimman ylhäällä kahvassa
· vahvemman käden peukalo on varmistimen päälle, jos aseessa sopiva ulkopuolinen varmistin
· liipaisinsormi ei ota kiinni aseen runkoon tai muualle, liipaisu mahdollisimman sormen päällä
· tukikäsi on tiiviisti kiinni vahvemmassa kädessä ja aseessa, tukikäden etusormi on tiukasti kiinni liipaisinkaaren alla, ei liipaisinkaaren edessä
· puristus aseesta jämäkkä mutta ei jäykkä, vrt. ote vasarasta
· puristuksesta n. 60-70% heikommasta kädestä ja 30-40% vahvemmasta – parempi liipaisintuntuma
· vahvemman ja tukikäden peukalot ovat peräkkäin piipun suuntaisesti ja kämmenten väliin ei jää tyhjää
· rekyylinhallinnan parantamiseksi tukikäden ranne on käännetty mahdollisimman alas, aluksi ehkä epämiellyttävän tuntuiseen asentoon, eli sormet suorana kokeiltuna pikkusormi osoittaa mahdollisimman alas ja peukalo piipun suuntaan


Asento saattaa tuntua alkuun melko hankalalta, mutta muutaman viikon tunnustelun jälkeen eron huomaa, ja asento alkaa tuntua luontevalta. Juuri luontevuutta kanttaa hakea, eli vertaa ampuma-asentoa siihen, miten painaisit vaikka seinässä pääsi korkeudella olevaa valokatkaisinta tai miten otat yllättäen kohti heitetyn pallon kiinni. Näissä luontevissa liikkeissä ei tarvitse esimerkiksi asetella polvia, nostaa olkapäitä tai kääntää päätä oikealle vinoon. Harjoittelussa on myös erittäin tärkeää kylmäkäsittely, koska silloin ei tarvitse pelätä ihmistä luontaisesti säpsäyttävää paukkua. Kylmäkäsittelyssä laukaisun virheet on myös helppo itsekin huomata, toisin kuin kovilla ammuttaessa.

DVC

MKuisma

Tuossa lauantaina radalla käynneenä tuli mieleen, että ampuma-asento on rento silloin kun samalla on helppo puhua - kannattaa kokeilla omassa asennossa. Koitteilin suurien paikallisten tekijöiden käyttämää ampuma-asentoa kiväärillä, nin ei puhe, liike eikä ammunta ottanut oikein luonnistuakseen.

Eli nopeasti ja tarkasti voi ampua vain rennosti. Rekyyliä ei voi hallita jäkityksellä. Jäykässä asennossa ammuttaessa muutaman laukauksen jälkeen joutuu pois painopisteestä, ja osuminen muuttuu kovin vaikeaksi.

DVC

MK

Joo maar, kyl Ona on oikkes.
Luen itseni niihin paikallisiin ja suuriin, ainakin painon puolesta, tekijöistä en tiedä mitään. Mutta asiaan, nuo nykyajan ybertactical kiväärit on sellasia himmeleitä, että suuri luulo on se, että niillä kuuluu ampua ihmeellisessä kyyryssä ja jäkityksessä. No, onhan se ehkä peilin edessä hyvän näköistä mutta osuma tarkkuuteen se kyllä vaikuttaa heikentävästi. Sopivan rento asento, hengitys pallealla jne. samat niksi pätee myös kivääriammuntaan.

Jos tästä rentoudesta ja ammunnan syvemmästä olemuksesta haluaa lisätietoa, kannattaa lukaista Brian Enoksen kirja Beyond the fundamentals. Hieman vaikealukuinen kirja, mutta erittäin opettava ja mielenkiintoinen.