Päivän harjoitusaiheena pään ohjelmointi, joka on oleellinen osa (toiminnallistakin) ammuntaa. Moni sanoo esim., että piipin kuultuaan aivot valahtaa perseeseen. Onko tämä sitten toivottavaa?
EI. Ja vielä helposti vältettävissä.
Onnistuakseen minkä tahansa lajin harrastajan ja kilpailijan on valmistauduttava harjoittelemalla. Fyysisen harjoittelun lisäksi henkinen valmistautuminen on tärkeää. Henkiseen valmentautumiseen ja valmistautumiseen kuuluu monen eri aikatason asioita. Kestää vuosia kehittää oma henkinen kunto ja omakuva kilpailukuntoon. Tähän kuuluvat mm. mielen hallinta eri tilanteissa, pitkäjänteisyys ja kurinalaisuus, positiivinen asenne, rentoutuminen ja keskittymiskyky.
Pidemmän aikavälin aiheisiin voi tutustua vaikka Lanny Basshamin mainion kirjan ” With Winning in Mind” pohjalta tehdystä suomenkielisestä lyhyennelmästä, joka löytyy Sotilasampujat ry:n sivustolta:
http://www.cism-shooters.fi/M08201.htm
Samaisessa lähteessä on myös lyhyt esimerkki mielikuvaharjoittelusta.
Moni on varmaan huomannut, että yksi tärkeä mentaalinen valmennustapa on ollut meillä käytössä. Eli se, kun harjoituskerran jälkeen kysyn: kerro mikä meni nappiin/missä onnistuit tänään. Tällä onnistumisen kertomuksella kertoja vahvistaa tekemäänsä onnistunutta suoritusta ja parantaan omaa itsetuntemustaan ja hyvää mielikuvaa itsestään. Tämä kysymys kannattaa esittää jokaisen myös itselleen vaikka harjoituksista kotiin ajettaessa. Väärä kysymys on, että mikä meni vikaan. Toistamalla virheitä vaikka vain kertomalla niistä vahvistamme näitä virheellisiä suorituksia.
Pitkäjänteiseen henkiseen valmennukseen perehdymme tarkemmin A-ryhmän parissa myöhemmin.
Mielikuvaharjoitus ennen stagea
Lyhyemmän aikavälin henkistä valmistautumista ja mielikuvaharjoittelua tarvitaan toiminnallisessa ammunnassa etenkin valmistautumisessa ennen stagea. Ennen suoritusta ampujan tulee ”ohjelmoida” stage kaikkine osineen ja ampujan liikkeineen omaan alitajuntaan. Ohjelmointi tapahtuu tutustumalla stagen vaatimuksiin ammunnan ja tarvittavan liikkeen osalta. Kun fyysisesti on selvittänyt mm. ampumapaikat, laskenut laukausmäärät, miettinyt mahdolliset lippaanvaihtopaikat, katsonut pysähdyskohdat ym. alkaa pään ohjelmointi omaan alitajuntaan. Moni kilpailuissa käynyt onkin nähnyt erilaisia kummallisia hidastettuja tansseja kun kokeneemmat ampujat käyvät läpi mielessään kohta kohdaltaan suoritustaan. Toiset liikkuvat fyysisesti enemmän toistaessaan mielessään ammunnan tapahtumia, toisille riittää rauhoittuminen, hiljentyminen ja keskittyminen itsensä näkemiseen täydellisessä suorituksessa stagella ilman suurempia liikkeitä.
Ohjelmointi tulee tehdä aluksi riittävän hitaasti ja missään kohtaa ei kannata oikoa. Ohjelmoinnissa kannattaa sulkea silmänsä ja nähdä kaikkia vaadittavia toimia, mitä joutuu ammuttaessa tekemään tavoiteltaessa haluttua tulosta. Katsotaan tätä tarkemmin paikan päällä.
Itse suorituksen aikana on tarkoitus päästä alitajunnan ohjaamaan tilaan, jossa ei tarvitse ajatella mitään tietoisesti. Kaikki vain tapahtuu. Monet puhuvat Flow-tilasta. Tämän tilan toiminta tulee automaattisesti, jossa ei ajatella esimerkiksi tähtäinkuvaa, hyvää liipaisinkonrollia, askelia tai mitään muutakaan tietoisesti. Tietoinen ajattelu on näet siitä ikävä, että se kykenee tekemään vain yhtä asiaa kerralla. Alitajunta taas voi tehdä montaa asiaa kerralla. Tämä saattaa kuulostaa ufojutulta, mutta sama alitajunnan ohjaus esiintyy arkisesti vaikkapa ajaessamme autolla tai polkupyörällä. Ei autolla töistä ajaessamme keskitytä ajamisen peruselementteihin tietoisesti. Tätä voit vaikka testata keskittymällä täydelliseen kaasun painamiseen (vertaa täydellinen liipailu), oikeaoppiseen ratin otteeseen ja kääntämiseen, vaihteiden vaihtamiseen, suuntavilkkujen käyttämiseen, taustapeiliin katsomiseen ym. Kannattaa kokeilla, kuinka moneen asiaan voi tietoisesti keskittyä, mutta älkää ajako kolaria. Alitajunnan päästäminen ohjaukseen vaatii tietysti pohjalle oikeaa harjoitusta, joissa on keskitytty näihin yksittäisiin asioihin ja toistettu niitä oikealla tavalla riittävästi, jotta asiat ovat menneet alitajuntaan.
Pitkän alustuksen jälkeen treeneissä testaamme tätä ohjelmointikykyä rakentamalla yksinkertaisia stageja, joita muutellaan kukin vuorollaan. Aloitetaan hyvin yksinkertaisista harjoitteista, joissa esimerkiksi vaihdellaan muutaman taulun ampumajärjestystä ja laukausmäärää. Kun kaikki pääsevät juonesta kiinni, voimme ottaa monimutkaisempia kuvioita mukaan ja lisätä vaikka lopuksi klikkipatruunoita tai hylsyjä lippaaseen tekemään odottamaton muutos ohjelmaamme.
DVC
KMikko